10.04
Huhhuh, täällä sitä ollaan, opiskelijakolossissa nimeltä
Raatuse 22. Kello on kymmenen aamulla ja mutustan tässä samalla aamupalaa,
jonka kävin juuri ostamassa supermarketista. Miulla ei vielä ole minkäänlaista
internetyhteyttä, joten naputtelen tätä Wordiin (jonka Itä-Suomen yliopisto
ystävällisesti tarjosi!) ja saa nähdä milloin pääsen julkaisemaan.
Eilinen matka sujui lähes hyvin :D Nukuin junassa Kiteeltä
Imatralle todella hyvin ja loppumatkakin sujui rattoisasti ristikoiden ja
superkalliin junakahvin äärellä. Juna sattui sitten olemaan kymmenen minuuttia
myöhässä ja lyhyt vaihtoaika ennen laivaa meinasi aiheuttaa paniikin. Onneksi
selvisin kohtalaisen helposti ratikkaan ja sillä satamaan. Vähän sen ratikan
saamisessa oli ongelmia, kun asettauduin ensin väärälle ylioppilastalon
pysäkille – niitä oli monta eri kaduilla, ja tietenkin sitten juostuani
pysäkille ratikan perässä yritin päästä korkeaan vaunuun ja eipä vaan
matkalaukku meinannut nousta niin korkealle, mutta onneksi ystävällisiä
herrasmiehiä on olemassa.
Laivassa aika sujui rattoisasti ja söin jopa mielestäni
melko edullisen kahdeksan euron salaatin, joka oli todella ruokaisa ja maukas –
olisin luullut sen maksavan Viking Linen hinnoilla vähintään 12 euroa.
Tallinnassa ratikkaan pääsy tuotti taas ongelmia, kun nousin ensin vaunuun
kysyäkseni meneehän tämä oikeaan suuntaan (numero oli oikea mutten tiennyt
kummalta puolen tietä lähteä.) Matkalaukkuni oli kadulla ja ovet lähtivät
sulkeutumaan ja jouduin taistelemaan itseni niiden lävitse takaisin kadulle
laukun luo. En ollut edes saanut vastausta kysymykseeni, joten päätin jäädä
odottelemaan seuraavaa, mutta kuski huitoi paikaltaan, että tule nyt sisään,
niin pakkohan sitä oli ja onneksi suunta oli oikea. Tallinnan ratikassa ei edes
ollut matalia kohtia, joten tällä kertaa tallinnalainen herrasmies nosti
laukkuni kyytiin.
Pääsin kuin pääsinkin sitten bussiasemalle ja sieltä bussiin
kohti Tarttoa. Bussi oli – kuten olin kuullut – todella moderni ja mukava. Jokaisella
matkustajalla oli jopa pieni telkkari nenän edessä, ja katsoinkin omastani
elokuvan Mr. Morgan’s last love. Pääsin samalla testaamaan vironarvailutaitojani,
kun osa elokuvasta oli ranskaksi ja osa englanniksi. Ranskankieliset pätkät
jouduin siis ymmärtämään virolaisten tekstitysten avulla. Elokuva oli melko
viihdyttävä!
Noustuani bussista Tartossa kysäisin kahdelta vaihtarin
näköiseltä pojalta, ovatko he vaihtareita ja menossa samaan suuntaan, ja kappas
toinen olikin paikallinen, joten sain autokyydin asunnolle! Kilometri
kaatosateessa vältetty! Sen lisäksi lähdimme pian asunnolle tulon jälkeen
käväisemään Jyskissä ostamassa petivaatteita, koska niitä ei asunnossa ollut.
Ilta menikin sitten laukkujen purkamisen jälkeen tutustuessa talon muihin
vaihtareihin.
13.35
Omnom, nyt on nuudelit tulossa, vesi kiehuu kohta… Käytiin
tuossa huonekaverin (joka on georgialainen ja vaikuttaa mukavalta, mutten
yleensä ymmärrä, mitä se sanoo :S) ja hänen kaverinsa ja kaverin huonekaverin
kanssa hoitamassa vuokrasopimukset ja shoppailemassa ruokaa ja kodintarvikkeita.
Nyt miulla on espressopannu (19,90 e. Made in Italy. Luulin että niistä pitää
maksaa ainakin kolmekymppiä!), muki ja pieni pyyhe. Kohta lähdetään uudestaan
kaupungille, jos sieltä löytyisi lautasia ja kattiloita.
Tartto vaikuttaa mukavalta, mutta olen vähän yllättynyt
siitä, miten paljon täällä on kaikkea suomalaista. Fazeria ja muita on joka
paikassa. Jopa liikennevalot ovat välillä samanlaisia – ainakin napit joita
painaa. Viro osoittautui myös lähikaupan perustella muovipussileipämaaksi –
nyyh. (Ehkä löydän jostain hyvääkin leipää vielä.) Mutta kaikista pahin oli,
kun Kaubamajassa tuli vastaan nainen, joka söi Fazerin rukiista
porkkanapiirakkaa. Karjalanpiirakkaa Tartossa! No, se olikin just niitä kaupan
valmistiskin tuotteita. Tyhmä globalisaatio! On täällä onneksi myös virolaisia
asioita, mutta suomalaisten asioiden paljous yllättää. Lisäksi täällä on
oudosti joskus vaan suomenkieliset tekstit tuotteissa, esimerkiksi yhdessä
talouspaperissa, joka oli jonkun muun merkkistä, mutta jossa luki myös Lotus,
oli melkein kaikki tekstit vaan suomeksi! Viroksi, latviaksi ja liettuaksi luki
vain pienellä. Hassuahan siinä oli se, että jos sitä oikeasti myytäisiin
Suomessa, siinä pitäisin olla tekstit myös ruotsiksi, eikö niin?
Asunto ainakin on ihan erilainen kuin Suomessa. Omalla
tavallaan tämä asuntola on kyllä ihan kamala, mutta toisaalta ihan kokemisen
arvoinen asumismuoto. Kauhistelin joskus Ellin kämppien karuutta, mutta… Tämä
on 2000-luvulla rakennettu talo, mutta kaikki on yllättävän ränsistynyttä ja
rikki ja vähän likaista. Mutta eipä sillä, kyllä tässä 94,50 eurolla kuussa
ihan mielellään asustaa. Suomessa vaaditaan vaan liian hyvää kun ollaan
valmiita maksamaan 495 euroa yksiöstä Joensuussa tai 480 e huoneesta Helsingissä. Mikäs
siinä on maksaessa kun valtio maksaa tukea, eikä opiskelu maksa mitään. Eilen
juuri juttelin saksalaisen Hollannissa opiskelevan tytön kanssa, jolle valtio
ei maksa mitään, ja jos hän ei saa suoritettua opintoja tavallista tahtia, noin
1500 euron lukukausimaksu muuttuu ylimeneville lukukausille noin 4000 euroksi.
Ei käy kateeksi kyllä…
Nomnom, nyt on herkkunuudelit syöty ja 2 min päästä pitääkin
olla lähdössä lisäshoppailulle. Heh, tuttu tunne…
17.45
Kotona jälleen, eikä internetyhteyttä. Ääk! Tällä kertaa
vesi kiehuu spagettia varten ja nyt ihan ikiomassa kattilassa! Kauppareissulla
löytyi myös matala ja syvä lautanen (vissiin aion selvitä yksillä), kauha,
kaksi haarukkaa ja kolme pientä lusikkaa. Veitsen jos jostain vielä löytäisi ja
ehkä ison lusikan…
Ja muovipussileivästä: kyllä täällä taitaakin olla hyviä leipiä paremmin tarjolla kuin Joensuussa. Jee!
Nyt en jaksa enää kirjoittaa, menen tekemään ristikoita!
(huomautus 20.19: en tehnyt yhtään ristikoita vaan juttelin kämppiksille.)
20.16
Hehee, siinä se sitten oli – ensimmäinen blogimerkintäni
sitten ala-asteen Space-villityksen. (Muistattehan sen blogin, joka tuli mesen
mukana?). Sain vihdoin internetyhteyden ja facebookkauksen ohella viimeistelin
tämän tekstin, sitten suihkuun ja nukkumaan. Huomenna alkaa orientaatiokurssi
yliopistolla.
P.S. Täällä sataa melkein koko ajan… Ohessa taideotos asunnosta.
